Löysin tämän viime vuoden keväällä ja kuuntelin uudestaan ja uudestaan. Hetkeksi oli päässyt unohtumaan, kunnes tänään taas muistin, sopivasti kevääksi ja kesäksi. Tästä tulee mahtavan hyvälle tuulelle ja voisin sukeltaa tuohon videoon heti, nyt.
Tom Odell - Hold Me
Tämän päivän löytö, ihastuin heti täysillä, musiikkiin ja Tomiin tietty. Toisenlaisia tunnelmia löytyy upeasta kappaleesta Another Love.
Minä kaipaan aurinkoa, vaikka se paljastaakin rannut lasissa entistä selvemmin. Tänään aurinko ei näyttäytynyt, mutta jospa huomenna sitten. Päivä oli silti hyvä, ilta yllätti tuomalla ystävän luokseni pitkästä aikaa. Viime tapaamisesta oli ehtinyt kulua lähes vuosi, puhelustakin melkein yhtä kauan, kuitenkin oli kuin olisimme vasta eilen jutelleet. Kävimme sushilla, leivoksilla ja kuohuvalla, pientä hemmottelua perjantai-iltaan. Puhuimme ja kuuntelimme, kuuntelimme ja taas puhuimme. Mietin kotimatkalla bussissa, että ystäväni on yksi parhaita tuntemiani kuuntelijoita. Hänestä oikein näkee, kuinka huolella hän kuuntelee ja keskittyy, ja hän myös tuntuu muistavan puhutut asiat vielä pitkänkin ajan jälkeen. Oikeastaan minulla on useampikin tuollainen ystävä, taidan olla onnekas. Enkä aina oikein ymmärrä miksi, kun tuntuu usein, että omasta mielestäni asiat katoavat pian, enkä muista, mitä olen puhunut ja kenelle, tai mitä kaikkea toiset ovat kertoneet minulle. Onneksi meitä on monenlaisia.
"Tänä aamuna pelästyin taas uniani
Näytän aaveelta, tuoksun kirjoiltani
Luen tietääkseni
että en ole yksin
Enkä huomaa sitä,
enkä huomaa sitä,
talven viimeistä päivää!
Haluan unohtaa kirjat, jotka olen lukenut
Haluan vain muistaa: en ole vielä kuollut
Pelkään hiusteni
muuttuvan valkoisiksi
Enkä huomaa sitä,
enkä huomaa sitä,
talven viimeistä päivää!"
Heräsin aamulla herästyskellon ääneen kylmissäni. Ulos päästessäni sain palella vielä enemmän, tuntui, että ärhäkkä tuuli vie piponkin mennessään. Olo oli syksyinen, vaikka vappu ja toukokuu kurkistelevat jo parin viikon päässä.
Kai se talvi on kuitenkin jo ohi, vaikka vieläkin viluttaa, ihan tuolla jossain syvällä sisällä asti, enkä tiedä, millä tämän kylmän ajaisi pois. Talviunetkin tuntuvat jatkuvan edelleen, tai ainakin niiden tarve. Onneksi on kuuma kuppi teetä ja loputtomiin soiva musiikki. Niin ja viikonloppu. Huomenna matkaan täältä harmaasta Helsingistä toivon mukaan aurinkoiseen ja keväiseen Turkuun.
Nyt lisää teetä ja ehkäpä pienet nokoset, vaikka ei kai pitäisi, mutta mitä siitä. Kenties matkaan unissani kesään asti.
Tunnen oloni kotoisaksi kerroksien alla, joten arvatenkin tykkään tästä kahden takin yhdistelmästä kovasti, lisäisin asuun myös huivin sekä aurinkolasit. Vielä on aivan liian vilpoista pelkässä farkkutakissa kulkemiseen, mutta tuolla tavalla kerrostettuna sitä pääsee kuitenkin jo nyt käyttämään. Jos onni on matkassa, voi rohkea aurinkoisessa paikassa hetkeksi uskaltautua luopumaan päällystakistaan...
Olen ihastellut tuota ensimmäistä kuvaa (Backyard Bill) jo jonkin aikaa, ja kun tänään törmäsin kakkoskuvan (täältä) saman tyyliseen farkkupaitaan, olen vakuuttunut, että tarvitsen tuollaisen puseron. Ajattelin, että voisin koluta kirpparilla miesten kauluspaitaosastoa, ja tuunata itse olkapääaukot. Saa nähdä, jääkö tämäkin projekti suunnittelutasolle... Tosin nuo kuvat kutsuvat minua sen verran vahvasti, että toiveita on jopa valmistumisesta.
Keltainen väri houkuttelee myös tällä hetkellä, Bobon kisubody olisi täydellinen erään rakkaan kissaihmisen tulevalle kevätvauvalle! Täällä yksi lievästi sanottuna innoissaan jo odottelee pienen tyypin tapaamista... Jännää, miten elämä kulkee. Onneksi koskaan ei tarkkaan tiedä, mitä tulee seuraavaksi.
Onnea on joku, joka potkii eteenpäin, sillä tavalla pehmeästi ja kannustaen. Joku, joka innostaa. Joku, joka saa muistamaan, mikä elämässä onkaan niin kivaa. Joku, joka kiroaa ääneen, kun ei ajoissa tajunnut kertoa sinulle hyvästä tilaisuudesta.
Onnea on joku, joka pitää hymyilystä.
Onni on tekemistä ja siihen uppoutumista. Onni on sängyssä maaten piirtämistä. Onnea on kätesi kädessäni. Onni on heittäytymistä, hetkessä olemista, hengittelyä vain.
Olipa mukavaa, kun meillä oli kerrankin vieraita, tai no, tuttujan ne onneksi oli. Käytiin tyttöjen kanssa ruoka- ja viinikaupassa ja tultiin meille kokkailemaan, iltakuudelta aurinko vielä valaisi kestipöytää. Juteltiin pitkälle iltaan mm. housuista lattialla, kiroilusta, ja nettideittailusta. Omat kannanottoni illan polttaviin puheenaiheisiin olivat: vastustan, toisinaan tarpeellista sekä tomivaksi todettu.
.JPG)
