Yesterday was hard on all of us

'

Ikkunat kaipaavat kipeästi pesua.

Minä kaipaan aurinkoa, vaikka se paljastaakin rannut lasissa entistä selvemmin. Tänään aurinko ei näyttäytynyt, mutta jospa huomenna sitten. Päivä oli silti hyvä, ilta yllätti tuomalla ystävän luokseni pitkästä aikaa. Viime tapaamisesta oli ehtinyt kulua lähes vuosi, puhelustakin melkein yhtä kauan, kuitenkin oli kuin olisimme vasta eilen jutelleet. Kävimme sushilla, leivoksilla ja kuohuvalla, pientä hemmottelua perjantai-iltaan. Puhuimme ja kuuntelimme, kuuntelimme ja taas puhuimme. Mietin kotimatkalla bussissa, että ystäväni on yksi parhaita tuntemiani kuuntelijoita. Hänestä oikein näkee, kuinka huolella hän kuuntelee ja keskittyy, ja hän myös tuntuu muistavan puhutut asiat vielä pitkänkin ajan jälkeen. Oikeastaan minulla on useampikin tuollainen ystävä, taidan olla onnekas. Enkä aina oikein ymmärrä miksi, kun tuntuu usein, että omasta mielestäni asiat katoavat pian, enkä muista, mitä olen puhunut ja kenelle, tai mitä kaikkea toiset ovat kertoneet minulle. Onneksi meitä on monenlaisia.

Päivän biisi ja video: Fink - Yesterday was hard on all of us

Kuvat Emmania