Minun oli tarkoitus lähteä viikonlopuksi poikaystävän kanssa sukuloimaan, mutta viime hetkellä peräännyin, olo oli niin nuutunut ja vähän kipeä, että katsoin parhaaksi jäädä kotiin. Silloin kun on puolikuntoinen fiilis, tykkään olla kotona ja ennen kaikkea nukkua omassa tutussa sängyssä. Vaikka kylässä saisi olla "kuin kotonaan", ei se koskaan tietenkään ole sama asia. Tänään olenkin nukkunut ihan luvattoman paljon, "päikkäreiltä" heräsin joskus yhdeksän aikaan illalla kun puhelin soi, ja nyt olen sitten kukkunut siitä asti telkkarin ja koneen äärellä. Huonot tavat pääsevät ikävästi valloilleen, kun on yksin.
Tykkään siitä, että makuusoppi on pyhitetty vain nukkumiselle, eikä siellä ei ole turhaa rojua tai varsinkaan telkkaria. Vaikka toki sängyssä tulee nukkumisen lisäksi ainakin oltua koneella ja luettua, mutta tilana haluan sen olevan mahdollisimman rauhallinen. Meillä kun ei oikeastaan makuuhuonetta olekaan, vain pieni alkovin tapainen, ei sinne onneksi mahdukaan ylimääräistä tavaraa.
Valkeat lakanat houkuttaisivat, niihin olisi rauhaisaa nukahtaa.
Nyt käperryn kuitenkin tutun tuoksuisiin eriparilakanoihin, jotka eräs ihanasti sävy sävyyn petasi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti